Jotta voi tarkastaa ja arvioida varastohyllyjen kunto, tulee ymmärtää, minkälainen kuormalavahyllyjen rakenne on ja mikä tarkoitus kullakin rakenneosalla on.
KUORMALAVAHYLLYN PÄÄOSAT
Kuormalavahyllyn rakenne on varsin yksinkertainen, mutta se kuitenkin muodostaa hyvin vahvan kehikon varastoitaville kuormalavoille. Yhteen hyllyvälikköön (kuvassa on 1-välikköinen hylly) voidaan varastoida tyypillisesti 7500-20 000 kg:n verran tavaraa. Esim. hyllyvälikössä voisi olla 3 kpl EUR-lavaa rinnakkain painoltaan 800 kg/lava ja kolmessa tasossa tehden yhteensä 7200 kg kuormaa ja tällöin hylly voitaisiin vielä toteuttaa alimman kantavuusluokan pylväselementeille.
Esimerkki kertoo, että oikeastaan hyllyn kantavuuden suunnittelu lähtee pylväiden valinnasta. Esimerkiksi Kastenilla on kolmen vahvuisia vakiopylväitä, jotka eroavat vain ainevahvuudeltaan. Vakiopylvään profiilin leveys on 90 mm ja pylvääseen on stanssattu materiaalin vahvuutta kuvaava P90-150, P90-175 tai P90-200. Vahvempia pylväitä löytyy erikoistilauksesta. Pylvään tyyppi on tärkeä tekijä kuormalavahyllyn kokonaiskantavuuden kannalta.
Vaakapalkki kiinnityy sen päissä olevien kynsien avulla pylvään etupinnassa oleviin perforoituihin reikiin. Tämä mahdollistaa vaakapalkin korkeusaseman vapaan valinnan ja tarvitaessa muuttamisen jälkeenpäin. Vaakapalkin kynnet painavat vaakapalkin laipan tiiviisti kiinni pylvääseen. Vaakapalkki tulee lukita asemaansa varmistimella palkin molempiin päihin.
Vanhoissa kuormalavahyllyissä vaakapalkit eivät kiilaudu tiiviisti pylvääseen ja näissä hyllyissä onkin käytetty takaristikointia huojumisen estämiseksi. Uudet kuormalavahyllyt eivät siis tarvitse takaristikkoa. Hyllyvälikössä tulee kuitenkin olla vaakapalkit vähintään kahdesa tasossa, jotta pylväät ja vaakpalkit muodostaisivat vahvan kehärakenteen.
Etupylväs ja takapylväs ja niiden väliset tuentaosat muodostavat pylväselementin. Tukiosista alimmainen on vaakatuki ja siitä ylöspäin vinotukia eli diagonaalitukia. Alimmat pylväiden tukiosat ovat helposti vaurioituvia erilaisista osumista. Hyvänä puolena voi sanoa, että tukiosat helposti ja edullisesti vaihdettavissa ehjään osaan.
Alimpana (muttei vähäisimpänä) hyllyn rakenneosana on aluslevy, mistä hylly kiinnitetään alustaansa. Aluslevyn ja lattian väliin tulee tarvittaessa tasauslevyjä, joilla hyllyn pylväselementit saadaan asennettua pystysuoraan. Kuormalavahylly tulee aina kiinnittää alustaansa kiila-ankkureilla tai betoniruuveilla. Vahva betonilattia on aina ensisijainen alusta.
Lattia/hyllyn alusta on osa hyllyn rakennetta. Pylväiden tehtävänä on siirtää kuormista johtuvat voimat lattiaan ja aluslevyn tehtävänä on jakaa kuorma laajemmalla alueelle, jotta pintapaine betonilattiaa vastaan pysyy sallituissa rajoissa. Kiinnitys lattiaan sitoo etu- ja takapylvään paikalleen, mikä on myös tärkeä turvallisuustoimenpide, sillä mahdollisissa trukin törmäyksissä pylväiden tulisi pysyä paikallaan eikä lähteä taittumaan hyllyn alle.
On huomattava, että hyllyn kantavuuteen vaikuttavat kaikki rakenneosat. Esim. valitun vaakapalkin kantavuuteen vaikuttaa hieman myös pylväsprofiilin vahvuus. Kun rakenneosat on valittu, niin kombinaatiolle lasketaan hyllyn sallitut kuormitukset ja tehdään kuormituskyltti.
Hyllyn kokonaiskantavuus laskee, jos alustana ei ole betonilattia. Myös alimman vaakapalkkitason asemointi korkealle (esim. 2 m korkeudelle) laskee sallittua kokonaiskuormaa, sillä pitkät vapaat pylväänvälit ovat alttiimpia onnettomuuksille ja vääntymille.
Artikkelin kirjoittaja: Ahti Niku, Niparmi sisälogistiikka Oy, 20.8.2025
