Kaikkien varastossa työskentelevien on hyvä ymmärtää, minkälainen kuormalavahyllyjen rakenne on ja mikä tarkoitus kullakin rakenneosalla on.
Turvallinen hyllyn käyttö lähtee siitä, että hyllyn kantavuus on kaikkien käyttäjien tiedossa ja suurin sallittu kantavuus on (helposti) luettavissa hyllyn kuormituskyltistä. Asian tekee hankalaksi se, että varastohyllyt mitoitetaan aina tilaajan määrittelemän tarpeen mukaan ja erilaisilla kantavuuksilla olevia hyllyjä voi olla varastossa useita.
Kuormalavahyllyn rakenne on varsin yksinkertainen ja siksi se onkin yleisin tapa toteuttaa varastohyllyt kuormalavoille. Kuormalavat sijoitetaan hyllyyn vaakapalkeille ja pylväät kannattelevat vaakapalkkeja.
KUORMALAVAHYLLYN KEHÄRAKENNE
Kun kuormalavahylly kootaan, niin vaakapalkit kiinnittyvät niiden laipoissa olevien kynsien avulla pylvään etupinnassa oleviin perforoituihin reikiin. Kynnet painavat vaakapalkin laipan tiiviisti kiinni pylvääseen. Luopuksi vaakapalkki tulee lukita asemaansa varmistimella palkin molempiin päihin. Näin vaakapalkki ”kiilautuu” kiinni pylvääseen ja muodostuu hyvin vahva kehikko. Sama periaate on käytössä kaikissa moderneissa kuormalavahyllyissä, mutta silti vielä löytyy käytössä vanhoja kuormalavahyllyjä, joissa vaakapalkit eivät kiilaudu tiiviisti pylvääseen ja näissä hyllyissä onkin käytettävä takaristikointia huojumisen estämiseksi. Uudet kuormalavahyllyt eivät siis tarvitse takaristikkoa. Hyllyvälikössä tulee kuitenkin aina olla vaakapalkit vähintään kahdessa tasossa, jotta pylväät ja vaakapalkit muodostaisivat vahvan kehärakenteen.
Lisäksi kehärakenteen kuuluu vielä kaksi oleellista asiaa, jotta kehä olisi kunnossa ja hyllyn kantavuus vastaisi valmistajan kuormituskyltissä lukevia sallittuja kuormia. Nämä asiat ovat etu- ja takapylvään välissä olevat tukiosat sekä hyllyn kiinnitys alustaansa.
Etupylväs ja takapylväs ja niiden väliset tuentaosat muodostavat pylväselementin. Tukiosista alimmainen on vaakatuki ja siitä ylöspäin tukiosat ovat vinotukia eli diagonaalitukia. Pylväät ja tukiosat ovat vaurioriskien suhteen hyllyn kaikkein kriittisimmät osat.
Alimpana (muttei vähäisimpänä) hyllyn rakenneosana on aluslevy, mistä hylly kiinnitetään alustaansa. Aluslevyn ja lattian väliin tulee tarvittaessa tasauslevyjä, joilla hyllyn pylväselementit saadaan asennettua pystysuoraan. Kuormalavahylly tulee aina kiinnittää alustaansa kiila-ankkureilla tai betoniruuveilla. Vahva betonilattia on aina ensisijainen alusta. Lattia/hyllyn alusta on osa hyllyn kehärakennetta. Pylväiden tehtävänä on siirtää kuormista johtuvat voimat lattiaan ja aluslevyn tehtävänä on jakaa kuorma laajemmalla alueelle, jotta pintapaine betonilattiaa vastaan pysyy sallituissa rajoissa.
Kiinnitys lattiaan sitoo etu- ja takapylvään paikalleen, mikä on tärkeä turvallisuustoimenpide, sillä mahdollisissa trukin törmäyksissä pylväiden tulisi pysyä paikallaan eikä lähteä taittumaan hyllyn alle.
HYLLYN SALLITUT VÄLIKKÖKUORMAT
Välikkökuormaksi kutsutaan kahden pylväselementin välissä olevien kuormien yhteispainoa. Varastot ovat erilaisia ja siksi myös välikkökuormat vaihtelevat. Karkeasti voisi sanoa, että matalissa varastoissa riittää hyllyn nimelliseksi välikkökuormaksi yleensä 7.500 kg ja keskikorkeissa varastoissa 10.000 kg mutta korkeavarastoissa vaaditaan jopa 20.000 kg tai ylikin.
Hyllyyn valitun pylvään vahvuus vaikuttaa suoraan varastohyllyn sallittuun kokonaiskuormaan. Esimerkiksi Kastenilla on kolmen vahvuisia vakiopylväitä, jotka eroavat vain ainevahvuudeltaan. Vakiopylvään profiilin leveys on 90 mm ja pylvääseen on stanssattu materiaalin vahvuutta kuvaava leima P90-150, P90-175 tai P90-200. Lisäksi vahvempia pylväitä löytyy erikoistilauksesta. Kun tarvitaan vahvempia pylväitä, niin niissä profiilin leveys on esimerkiksi 100, 110 tai 120 mm. Pylvään tyyppi on siis tärkeää selvittää kuormalavahyllyn kokonaiskantavuuden kannalta. Hyllyjä tarkastaessa, etenkin jos hyllyihin on tehty muutoksia, tulee varmistaa, että kuormituskyltti on tehty oikealle pylvästyypille.
Hyllyn pylvään vahvuus siis vaikuttaa sallittua välikkökuormaa kasvattavasti, mutta pylväs tulee olla tuettuna vaakapalkeilla sopivin korkeusvälein. Jos alimman tai toiseksi alimman vaakapalkkitason alla on pylväässä pitkä tukematon osuus, se pienentää sallittua välikkökuormaan, sillä pitkät vapaat pylväänvälit ovat alttiimpia vaarallisille kolhuille ja vääntymille. Alla esimerkiksi erään vanhan hyllyn nimellinen välikkökantavuus on 7500 kg, mutta jos alin vaakapalkkitaso on 1900 mm korkeudella, niin suurin sallittu välikkökuorma onkin käyrän mukaisesti 6500 kg.
Todettakoon vielä, että hyllyn kokonaiskantavuus ja sallittu välikkökuorma laskevat, jos alustana ei ole betonilattia. Tämä johtuu tuon mainitun kehän kiinnityksen heikkenemisestä.
VAAKAPALKKITASON KANTAVUUS
Vaakapalkkien kantavuus on vähän selkeämpi asia kuin koko hyllyn kantavuus. Vaakapalkin kantavuus ilmoitetaan sallittuna tasokuormana, kun tason muodostaa kaksi vaakapalkkia. Vaakapalkkien kantavuus ilmoitetaan tuotetiedoissa. Tässä linkki tuotetietoihin.
Esim. yleinen BX-vaakapalkki 120×2750 mm on tarkoitettu kolmen EUR-lavan varastointiin tasolla rinnakkain. Tuon vaakapalkkitason kantavuus on noin 3000 kg , mutta se riippuu käytetystä pylvästyypistä. Lavapaikkakohtainen kantavuus on 3000/3= 1000 kg/lavapaikka.
Toinen yleinen vaakapalkki on BX-140×3600 mm, mikä on tarkoitettu neljän EUR-lavan varastointiin tasolla rinnakkain. Sillä vaakapalkkitason kantavuus on myös noin 3000 kg , mutta lavapaikkakohtainen kantavuus on 3000/4= 750 kg/lavapaikka.
Jokaiselle vaakapalkin ja pylväselementin yhdistelmälle lasketaan omat kantavuustiedot, mitkä ilmoitetaan kuormituskyltissä. On huomattava, että vaakapalkkitason kantavuus on ilmoitettu tasaiselle kuormalle. Se ei päde pistekuormalle, esim. yhdelle painavalle lavalle keskellä vaakapalkkitasoa.
Artikkelin kirjoittaja: Ahti Niku, Niparmi sisälogistiikka Oy, 20.8.2025
