Varastotyötä on perinteisesti pidetty tapaturma-alttiina alana. Mielestäni tällainen tulkinta osittain johtuu siitä, että tilastoissa kuljetus ja varastointi käsitellään samana kategorina.
Kun tutkitaan työpaikkatapaturmia, niin tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 tapahtui sellaisia työpaikkatapaturmia, jotka johtivat vähintään 4 päivän työkyvyttömyyten, seuraavilla aloilla kappalemääräisesti miljoonaa työtuntia kohti:
- rakentaminen 22
- kuljetus ja varastointi 16
- teollisuus 9
- tukku- ja vähittäiskauppa 8
Vuonna 2024 sattui palkansaajille yhteensä 91 000 oli työpaikkatapaturmaa Työterveyslaitoksen työtapaturmatiedon mukaan. Työpaikkatapaturmista noin 23 % liittyi liukastumiseen, horjahtamiseen tai kompastumiseen ja noin 16 % erilaisiin esineisiin osumiseen tai kolhimiseen. Erilaisia äkillisiä fyysisiä kuormittumisia oli noin 12 %. Tapaturman aiheutti jonkun esineen rikkoutuminen tai putoaminen 11 %. Laitteen tai työkalun hallinnan menettäminen aiheutti tapaturman 8 % tapauksista.
Useimmat varastossa tapahtuvat tapaturmat ovat juurikin tällaisen kaltaisia:
- Liukastuminen, kompastuminen ja/tai nilkan nyrjähdys epäjärjestyksen takia.
- Törmääminen kävellen hyllystä ulospäin olevaan tavaraan.
- Puukon tai leikkurin haava.
- Käsin noston aiheuttama venähdys tai vakavampi vaurio tuki- ja liikuntaelimiin.
Varastohyllyihin suoraan liittyviä onnettomuuksia, joissa tapahtuu henkilöön kohdistunut vahinko, on varsin harvoin. Mutta turvallisuusnäkökulmasta ongelma on se, että hyllyihin tai hyllyn käyttöön liittyvän onnettomuuden seuraukset voivat olla hyvin vakavia. Siksi hyllyturvallisuuteen tulee suhtautua vakavasti. Mahdollisia tapaturmia ovat ovat mm:
- Varastohyllyn romahtaminen vauriotilanteessa ja/tai ylikuormituksen takia.
- Tavaroiden putoaminen hyllystä ihmisen päälle.
- Trukin törmäys jalankulkijaan tavaraa hyllyttäessä tai siirrettäessä.
Artikkelin kirjoittaja: Ahti Niku, Niparmi sisälogistiikka Oy, 20.8.2025
