Työturvallisuuslaki edellyttää, että työnantaja tarkkailee jatkuvasti työympäristöä ja tunnistaa toimialalle ja työpaikalle ominaiset vaara- ja haittatekijät. Jos työnantajalla ei ole riittävää asiantuntemusta, on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita.
Tässä artikkelissa käydään läpi seuraavia asioita lähinnä varastohyllyihin liittyihin liittyen.
- Kuka vastaa, että varastohyllyt ovat turvalliset käyttää?
- Mitkä turvallisuusohjeet ovat hyllyn omistajalle ja käyttäjälle lainsäädännollisesti määrääviä?
- Kuka saa tehdä varastohyllyjen tarkastuksia?
KUKA VASTAA VARASTOHYLLYJEN TURVALLISUUDESTA?
Kuormalavahyllyjen ja muiden varastohyllyjen turvallisuuden yksityiskohtaisia ohjeita ja määräyksiä ei ole viety varsinaisiin laki- ja asetusteksteihin. Työturvallisuuslaki kuitenkin määrää työnantajalle yleisen huolehtimisvelvollisuuden työntekijöiden ja työympäristön turvallisuudesta ja sen jatkuvasta kehittämisestä.
Työturvallisuuslaki velvoittaa myös työntekijää, että hänen on viipymättä ilmoitettava työnantajalle työolosuhteissa, työmenetelmissä tai laitteissa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle
Varastohyllyjen toimittaja on vastuussa, että toimitettu hylly on valmistajan ohjeiden mukaisesti asennettu ja täyttää valmistajan turvallisuusohjeet. Jos asennus ei kuulu toimitukseen ja/tai kyseessä on osatilaus, niin vastuu hyllyn asennus- ja turvallisuusohjeiden noudattamisesta on tilaajalla.
Aluehallintovirastojen työsuojelutarkastajat tekevät työpaikoille työsuojelutarkastuksia, jotka silloin tällöin osuvat omaan työpaikkaan ja joista osa voi kohdistua varastoihin. Työsuojelutarkastaja on ainoa viranomainen, joka voi suorittaa tarkastuksia ilman, että työpaikalta olisi ilmoitettu tutkintaa vaativasta työtapaturmasta. Työsuojelutarkastaja voi vaatia korjattavaksi havaitsemansa puutteet ja vauriot tiettyyn määräaikaan mennessä. Tarkastajan vastuulla ei lähtökohtaisesti ole määrittää, miten asiat tulee laittaa kuntoon, vaan tavoite on auttaa työpaikkaa kehittämään työsuojelutoimintaansa vuoropuhelulla työnjohdon, työntekijöiden ja työsuojeluvaltuutetun kanssa.
Viime kädessä työpaikan työnjohto ja yleisjohto ovat henkilökohtaisesti vastuussa työturvallisuudesta.
MITÄ OHJEITA JA SÄÄDÖKSIÄ PITÄÄ NOUDATTAA?
Ensisijaisesti tulee noudattaa hyllyvalmistajan käyttö- ja asennusohjeita.
Eurooppalaiset hyllyvalmistajat noudattavat kuitenkin yhteisesti sovittuja hyllystandardeja, joten kuormalavahyllyn ohjeistus on hyvin samanlainen eri valmistajilla.
Varastohyllyjen kunnossapidossa on kuitenkin tilanteita, jolloin ohjeiden tulkinta voi olla vaikeaa tai niiden noudattaminen johtaisi isoon kunnossapidon työnmäärään suhteessa pieneksi arvioituun riskiin.
Pienehkön vaurion riskin arvioinnissa on kaksi erilaista lähestymistapaa. Hyllyvalmistaja tietenkin lähtee siitä, että hyllyrakenteissa ei saa olla heidän määrittelemän raja-arvon ylittäviä vaurioita ja jos on, niin hylly on korjattava ilman tarpeetonta viivästystä tai jopa asetettava käyttökieltoon. Varastopäällikkö tai työnjohto voi taas nähdä asian niin, että esim. rajoittamalla hyllyn kuormitusta, voidaan korjaus siirtää sopivampaan ajankohtaan. Ongelmaa lisää se, että valmistajan ohje ja hyllyvaurioihin liittyvä standardi antaa raja-arvon vain tasaisesti taipuneille hyllyn rakenneosille, kun monet vauriot ovat erilaisia ja vaihtelevan tyyppisiä.
Ohjeeni on, että varastohyllyn vauriot tule aina mahdollisimman nopeasti korjata ja hyllyt tulee pitää alkuperäistä tilannetta vastaavassa käyttökunnossa. Jos nopea korjaaminen ei ole mahdollista tai järkevää toteuttaa heti, niin tilannetta voidaan tulkita esim. Työturvallisuuslain 10 §:n mukaan. Siinä sanotaan, että työnantajan on selvitettävä ja arvioitava haitta- tai vaaratekijän, jos niitä ei voida poistaa, merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Työturvallisuusasioissa mahdolliset riskit arvioidaan työntekijöiden turvallisuuden näkökulmasta, kun taas hyllyvalmistajan näkökulma, on että vähänkin vaurioitunut hylly ei mahdollisesti täytä kuormituskyltissä luvattua kantavuutta. Työnjohto voi siis ottaa harkitun riskin, jos näkee tilanteen riittävän turvalliseksi.
KUKA VOI TEHDÄ VARASTOHYLLYJEN TARKASTUKSIA?
Lain mukaan varastohyllyjen määräaikaisen turvallisuustarkastuksen suorittajan tulee olla tehtävään pätevä ja laitteen (eli varastohyllyjen) rakenteeseen, käyttöön ja tarkastamiseen perehtynyt joko työnantajan palveluksessa oleva tai muu henkilö.
Varastohyllyjen kunnon jokapäiväiseen tarkkailuun ja arviointiin tulisi jokaisen varaston työntekijän osallistua. Poikkeamista, vaurioista tai epäilyttävistä kohdista tulee informoida työnjohtoa. Työnjohto päättää sen jälkeisistä toimenpiteistä.
Monet yritykset ovat ottaneet käyttöön turvallisyyskävelyt ja turvallisuusosiot tiimipalavereissa. Tämä on mainio keino sekä tarkkailla työypäristöä että kouluttaa ja sitouttaa työtekijöitä työturvallisuuden ylläpitoon.
Hyllyvalmistajan ohjeissa on suositus vuosittaisesta määräaikaistarkastuksesta. Myös standardi SFS-EN 15635 suosittelee, että asiantuntija tekisi hyllytarkastuksen 12 kk:n välein.
Mitään lakimääräistä pakkoa ulkopuolisen tarkastajan käytölle ei ole. Jotkut puhtaasti tarkastustoimintaan keskittyneet tarkastajat ja kouluttajat esittävät tulkintanaan, että Työturvallisuuslain 43 § Työvälineen käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset koskee myös kuormalavahyllyjä, sillä ne ovat laitteita, joiden käyttöolosuhteet vaikuttavat turvallisuuteen (mitä se sitten tarkoittaakin). Tästä on ehkä turva väitellä, sillä määräaikaistarkastukset ovat mukana jo hyllyvalmistajan ohjeissa ja standardissa. Pykälässä on kuitenkin kohta, mikä ei koske kuormalavahyllyjä: ” Vaarallisen koneen, työvälineen tai muun laitteen tarkastuksen saa suorittaa vain asiantuntijayhteisö tai riippumaton asiantuntija.”
Usein kyseinen pykälä 43 § liittyy myös Valtioneuvoston asetukseen 403/2008 työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta, mikä taas ei liity kuormalavahyllyihin. Todettakoon, että EU:n konedirektiivin alle kuuluvat vain moottoritoimiset varastohyllyt ja arkistohyllyt, joille valmistaja antaa myös vaatimustenmukaisuusvakuutuksen (CE-merkintä).
Perinteisiä varastohyllyjä ei lasketa koneiksi:
- kuormavahallyt, jotka ovat kiinteästi asennettu alustaansa ja joiden hyllytys tapahtuu erillisellä trukilla tai pinoamisvaunulla
- muut kiinteät kuormalavahyllyn tyyppiset ratkaisut kuten syväkuormaushyllyt ja kapeakäytävähyllyt
- ulokehyllyt pitkälle tavaralle
- käsin hyllytettävät kiinteät pientavara- ja varastohyllyt
- pyörillä olevat hyllyt, joita siirretään käsivoimin
- painovoimaan perustuvia rullaratoja sisältävät kiinteät läpivirtaushyllyt
Artikkelin kirjoittaja: Ahti Niku, Niparmi sisälogistiikka Oy, 6.5.2025
